Monenlaisia toimenkuvia
Jos vapaapalokuntatoiminta kiinnostaa, ja siihen haluaisi liittyä mukaan, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä omalla paikkakunnalla toimivaan vapaapalokuntaan. Toimintaan voi liittyä mukaan kuka vain. Jos nimenomaan pelastustehtävät kiinnostavat, on tehtäviin haluavien täytettävä kuitenkin tietyt vaatimukset työn vaativan luonteen vuoksi.
Pelastustoimiin osallistuva miehistö käy läpi soveltuvuustestin, ja heidän tulee suorittaa vaaditut kurssit pätevyyden saavuttamiseksi. Lisäksi hälytystehtävissä mukana olevan henkilön tulee suorittaa täydennyskoulutusta ja erikoiskursseja, ja harjoituksin pätevöittää itseään erilaisiin tehtäviin; esimerkiksi savusukeltajan, kalustonhoitajan, konemiehen tai kuljettajan tehtäviin. Kaikkien palomiesten ei toki tarvitse osata kaikkia tehtäviä, vaan tarjolla on erilaisia toimenkuvia.
Vapaapalokuntaan liittyvän henkilön ei tarvitse liittyessään osata näitä työtehtäviä, vaan perusvalmiuksia opetellaan noin parin vuoden aikana. Tämä on myös eräänlainen tutustumisaika, jonka aikana voi vapaapalokuntaharrastuksen lopettaa, jos se ei tunnukaan omalta. Pelastustoiminnan lisäksi vapaapalokunnissa on myös muita osastoja tai jaostoja, jotka järjestävät esimerkiksi virkistystoiminnan rahoittamista varten monenlaisia tapahtumia, kuten tansseja, puiden kaatoa tai purkurakennusten polttamista.
Savusukeltaminen on tehtävistä rankin
Hyvä kunto on palomiehillä tärkeä ominaisuus, ja sen tason pysymistä valvotaan myös vapaapalokunnassa esimerkiksi silloin, kun hankitaan savusukeltajan pätevyyttä. Kuntotesti on osana tätä koulutusta. Savusukelluskelpoisuus onkin monelle palomiehelle – niin ammattipalomiehelle kuin vapaapalokuntalaisellekin – usein se korkein kompastuskivi. Savusukeltaminen vaatii todella kovaa fysiikkaa, ja jotta sen vaatimukset täyttyvät, tulee palomiehen harjoituttaa kuntoaan myös muulla ajalla. Fyysinen kestävyys on ensisijaisen tärkeää, samoin hyvä hapenottokyky. Näitä voi treenata kestävyyslajien avulla. Lihaskunnon on oltava kova.
Savusukeltaminen tapahtuu täydessä varustuksessa ja paineistetun letkun kanssa sisälle palavaan kohteeseen. Jo pelkkä päällä oleva varustus painaa nelisenkymmentä kiloa. Hengitysilma tulee sukelluksen aikana selässä kannettavasta paineilmahengityslaitteesta, kuten sukeltajilla. Koska palossa syntyvät palokaasut ovat erittäin myrkyllisiä, on savusukeltajalla kokomaski, jota käytetään myös jälkiraivaustöissä. Keskimääräinen savusukellusaika on 25 minuuttia, jonka jälkeen paineilmalaitteisto vaihdetaan ja suoritetaan palomiehen nestetankkaus.
Savusukellusta harjoitellaan kuumakonteissa sekä palavissa kohteissa, ja esimerkiksi Upinniemessä on harjoittelua varten laivapalosimulaattori. Savusukeltajan tehtävänä on mennä palavan kohteen kuumimpaan kohtaan, ja se onkin palopelastustehtävien vaarallisimpia toimenkuvia. Päätehtävänä savusukeltajalla on aina ihmishenkien pelastaminen. Sen jälkeen tehtävänä on tulipalon sammuttaminen ja lisävahinkojen minimoiminen.